Torstai 17.8. Saksa-Tanska

Herätys noin  6.25 pientä pakkausta, aamupala jolla sotkin kiisselillä tarjoilupöydän, ja seuraavalle pöydälle, jonka ääressä ruokailtiin, kippasin voileivän. Toivottavasti päivä jatkuu paremmin, koska ajan pakettiautoa "tämän" päivän. Kiva kuunnella täällä WC loossissa jätkien juttuja, kun tankkaavat tiskivettä vessan hanasta, ainoa paikka josta tulee maksutonta kuumaa vettä täällä Elisabethfehn leirintäalueella. Kuulin myös PÖYRISTYTTÄVÄN asian, kanssamatkaajamme kehtaavat väittää että me kolme pientä ja hentoa matkaaja kuorsaamme harmonisesti lähes läpi yön.

Aamun sekoiluiden jälkeen, seikkailu jatkui. Ensimmäisestä tärkeästä liittymästä tuuppasin sukkana ohi, noh, pieni kierto, ei paha rasti. Jos sataa ei tarvitse ajaa sataa, jaa ei vai, kaikki muut ainakin ajaa. Kolarit ja tietyöt hidastivat matkaa mutta eivät pysäyttäneet sitä kuin hetkellisesti. Lounas eväiden hankintaa Petrin kanssa, lähes täydellinen onnistuminen, tosin niitä ei lounaalla tarvittukaan, kun CITTI-PARK oli kohteenamme, vaihtoehdoiksi valikoitui kaksi ruoan jako yritystä SUB tyylinen ja pizza pasta paikka. Lähdin omille seikkailuilleni, koska ajamisen aikana oli vatsani saanut ruuasta tarpeekseen ;) Pyryn kans istuskeltiin ja juteltiin suomea jollekin jantterille, ei käryäkään mitä se kysy mut ei hänkään tajunnut mitä me sanottiin. Seuraavaksi ruokailu ulkogrillistä. Kunnon käse-krakauer. JA ihan varmuuden vuoksi uudet parit leviksen boksereita jos sattuu grilliruoka yllättämään, shitshow as you know. 

Matkahan tästä jatkuu kohta lautalle. Vesisade se vaan jaksaa jatkua. Matka sujuu, lounaskaupan kautta, joka oli Lidl, salaattiaineita ja omia eväitä matkalle. Moottoritie on märkä :) eli sumua suuttimista ja suunta sinne mihin tie loppuu, eli lauttaranta. Lautalla nähtiin miekkailua raukeelaisten toimesta, otettiin ryhmä selfie, osteltiin tuliaisia ja perus juttu niinkuin jota stopilla , vessareissu. Tanskan raja seuraavana kohteena, "arabiystäväni" karvanaama Petri alias Pedro herätti tullin huomion, passit näytille, peräluukku auki ja hämmästynyt ilme tullihenkilöllä meidän tavarapaljoudesta. Ei tarvinnut tullihenkilö kumi hanskoja, päästi meidät menemään ilman sen kummempia koukeroita.

Tanskassa ajaminen olikin sitten jo tylsää kun "joutui" rajoittamaan bussin vauhtiin. Seuraavaksi limppariostosreissu Faxe kylässä josta suoraan leirintäalueelle, teltat pystyyn, ruokaa ja unta kuulaan, odottelemaan huomista Kööpenhamina päivää. Sooon moro.

-Juha